Kuulumisia + valkosulkaa-lime juustokakku ohje

Väsyttää! Laiskottaa! Nyt ei huvita! Sohvalla on kiva olla. Mites se meni, että ennen h-hetkeä keho haluaa levätä ja kerätä voimia, toivottavasti tämä tarkoittaa sitä. Illalla ei meinaa tämän laiskotuksen jälkeen saada unen päästä kiinni ja aamulla tekisi mieli herätä jo ennen kuutta. Onneksi on Neitinen, joka pakottaa nukkumaan vähän pidempään. (Nyt siis parina yönä ollaan kipitetty taas viereen neljän ja kuuden välillä, minusta se on jotenkin aivan ihanaa!)

Kukkapenkki, vielä vähän raakile. 

Tietysti tämä laiskotus saattaa myös johtua siitä, että ulkona paistaa aurinko ja pihahommat ovat alkaneet. Ollaan haravoitu Miehen kanssa yhdessä koko piha ja kukkapenkin punkaminen on aloitettu. Vielä kun saisi luvan istuttaa kaikki kukat ilman hallan pelkoa ulos! Tämä pieni punkaminen onkin sitten heti purkautunut järkyttävänä väsymyksenä (ja turvotuksena). Onneksi tätä odotusta ei pitäisi olla enää paljon jäljellä. Eilen alkoi virallisesti äitiysloma! Laskettuaika olisi siis 29.6.

Neitinen urheilemassa tennishallilla

 Neitinen pääsi tutustumaan uuteen paikkaan, Mies meni kaverinsa kanssa pelaamaan sulkapalloa tennishallille ja mehän tytöt lähdettiin kerrankin mukaan! Ja ai sitä riemun määrää. Minähän istuin lähestulkoon koko ajan lattialla ja heittelin tennispalloja ympäriinsä ja Neitinen niitä innolla juoksi hakemaan. Lopuksi pallot siivottiin kärriin, ihan yhdessä! Neitinen nautti tästä leikistä niin paljon, että sinne täytyy päästä uudelleen!

Pika-pitsaa

 Miehen ollessa töissä eräänä iltana hormonit halusivat pitsaa. Nyt heti. Tällä sekunnilla. Neitisellä oli juuri ruoka aika, joten mihinkään kauppaan ei voinut lähteä. Teinkin pika pitsapohjan leivinjauheella (Olisko ollut 3dl vettä, 2tl leivinjauhetta, ½tl suolaa ja jauhoja sopivasti), päälle ketsuppia, pakaste paprikaa, ananasta, jalopenoja ja juustoraastetta. Nam! Neitinen söi iltapalaksi ison palan ja vielä olisi pitänyt lisää saada (söi siis saman verran kuin minä-järkytys).

Leikkimässä

Neitinen on nyt alkanut viihtymään ulkona, viime kesänä ruoho oli ihan hyi- kamalaa- älä laita minua tähän. Lumi oli ihan yhtä kamalaa alkutalvesta. Mutta nyt. Ei malteta pukea vaatteita, vähän itkettää ja kitisyttää, kun haluaisin jo mennä! Myös sisälle tulo on välillä yhtä kamalaa. Mutta onpa itsestä ihanaa, kun ulkona saa olla! Hiekkalaatikon reunalla istuminenkin piristää huomattavasti, vaikka omassa pihassaan ei muita ihmisiä näekään. Ja myös tämä istuminen aiheuttaa väsymystä.  

"Et kyllä ota kuvaa, se on niin ruma!"

Mies teki toisen kerran elämässään kakkua. Viimeksi vuosi sitten äitienpäiväksi sekin. Nyt kokeiluun pääsi lime-valkosuklaa kakku, olipas se ihanaa! Ulkonäkö oli miehestä sen verran kamala, ettei kuvaa olisi saanut ottaa, eikä ainakaan kellekään näyttää. Minusta tämä hänen leipomisensa oli vain jotain niin suloista katsottavaa, hieman hermo kireällä, huonolla ohjeella, väärillä välineillä ja vielä että katson vieressä ja neuvon, ennen kuin menee vikaan. Noh, hengissä selvittiin ja Mieskin oli rennompi, kun tuli illalla töistä kotiin. :)

Lime-valkosuklaa juustokakku

Pohja:

150g digestive keksejä

75g sulatettua voita

Täyte: (Huom, tästä tulee todella ohut kakku, itse tekisin täytteen tuplana tai jopa triplana jos paljon syöjiä!)

2,5dl vispikermaa

200g maustamatonta tuorejuustoa

120g valkosuklaata sulatettuna

1 limen raastettu kuori 

limen mehu (+lisää mehua, jos tulee vähän)

4 liivatelehteä

Kiille: (tämänkin tekisin isompana annoksena, puolitoista/kaksi kertaa)

3dl sitruuna-lime mehua (esim Juissi)

1½dl hyytelösokeria

(vihreää väriainetta)

Tee ensin pohja. Murskaa keksit ja lisää joukkoon sulatettu voi. Taputtele leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuokan pohjalle ja laita jääkaappiin. 

Tee täyte. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kerma ja lisää siihen sulatettu suklaa, tuorejuusto ja limen kuori. Kuumenna mehu (noin puoli desiä nestettä) kiehuvaksi ja lisää liotetut liivatteet joukkoon. Sotke hyvin täytteen joukkoon. Kaada täyte pohjan päälle ja laita jääkaappiin.

Tee kiille. Katso ohje valitsemastasi hyytelösokerista. Anna sen hieman jäähtyä ennen kakulle kaatamista. (Kaada kiille lusikan kautta, niin kakkun ei tule reikää). Anna hyytyä mieluiten yön yli (maku tasoittuu) tai useampi tunti.

Tuttinauhat

Tuttinauhat valmiina

Tässä kuva näistäkin valmiina! Ompelukone oli sen aikaa esillä, että sain lopultakin tehtyä valmiiksi. Vähän ne mutkuilee, mutta varmasti käyttäjä on sen sorttinen, etteivät pysy aloillaan.. Itse pidän lopputuloksesta valtavasti, ihania! Eikä varmasti tule samanlaisia vastaan- jos se nyt on hyvä puoli.

Tarvikkeet olen tilannut aikoinaan täältä. Pitäis tilata lisää, sais tehdä myös kavereille lahjoiksi.
Omasta mielestä muuten nuo tavalliset tuttirenkaat on parempia, kuin nuo massiiviset (oikealla). Tuosta perus renkaasta tutti ei tipu niin helposti vahingossa, se ei ainakaan jää mihinkään kiinni. Klipseistä tilaisin nyt metallisia versioita, maali kuluu pois käytössä ja sen jälkeen ovat siivottoman näköisiä.

Muuten täällä on väsynyt meininki. Ilmeisesti käytin kaiken energian viime viikolla..

Mitä ristijäistarjottavia voi tehdä ennakkoon (pakastimeen)?

Edit:linkki toteutuneeseen menuun https://kirstenvilla.blogspot.fi/2017/11/ristiaiset-tarjoiluehdotus.html?m=1

Nyt jo juhlat ovat mielessä! Kohtahan se syntyy! Miten sitä saa mitään leivottua kahden lapsen kanssa? Siivotakin pitäisi kuitenkin ennen ristijäisiä. Tälleen karjalaisena tietysti pitää olla sataa sorttia tarjolla, ei riitä yksi kakku ja kahvi. Siitä se ajatus sitten lähti. Mitä voi leipoa pakkaseen?

Karjalanpiirakoita ristijäisiin. Sata tehty, vielä pitäs vähän jaksaa.

Tottakai- karjalanpiirakat- ne on nyt periaattessa tehty. Vieraita tulee kolmisenkymmentä (riippuu vähän kutsutaanko myös lähisuvun ulkopuolelta ihmisiä). Eli sata piirakkaa pitäs riittää. Toisaalta pitää tehdä vähän enemmän, kun nämähän säilyy pakkasessa ja menevät varmasti myös juhlien jälkeen. Sulatetaan uunissa voita päällä. Ei missään nimessä mikroon!

Suolaisista tarjottavista mieleen tulee myös kinkku/jauheliha hyrrät. Taikinan voi joko tehdä itse, esim rahkavoitaikina on ihanaa, tai käyttää valmista voi/lehtitaikinaa. Nämä voi pakastaa raakana ja paistaa vasta ennen juhlia tai jopa samalla kun kattaa pöytää. Tietysti, jos käyttää valmista taikinaa, uudelleen pakastaminen on vähän kyseenalaista. Itse teen rahkavoitaikinaa. Laitan ohjeen myöhemmin, sitten, kun tulee tehtyä pakkaseen odottamaan.

Pienissä rasioissa pakastettua. Osa vähän kärsinyt liiasta hillosta. 

Pikkuleivistä lusikkaleivät on yllättävä, mutta hyvä herkku pakkasesta. Siellä ne säilyy tuoreena ja pöytään voi nostaa juuri sen verran kuin tarvitsee, nämä sulavat hetkessä syötäviksi. Parhaita melkein jäisinä. Ah. Ihania. Näitä tuli tänään tehtyä noin 50kpl. Täytyy tehdä vielä toinen satsi, että saa maistella pakkasesta. (Vielä saa syyttää hormoneita ja mielitekoja.)

Lisää makeaa- mokkapalat. Jos siis ei käy syömässä salaa "yhtä" palaa. Ja sitten toista ja kolmatta. Nämäkin suorastaan paranee pakastettaessa. Ja sama homma myös näiden kanssa, sulavat hetkessä. Voi syödä myös jäisenä jos on yhtä herkkupylly kuin minä. Ei kannata tehdä vielä. Säilyy noin viikon täydellisenä pakkasessa, jos kukaan ei käy syömässä.

Meillä ei tule olemaan vain yhtä kakkua tarjolla juhlissa, tykkään tehdä erilaisia ja niin teen varmasti nytkin. Juustokakut (hyydytettävät) ovat käteviä. Ne voi tehdä koristeita vaille valmiiksi edellisenä päivänä ja säilyvät hyvänä jääkaapissa.

Lusikkaleivät

200g voita

130g siro-sokeria

2tl vaniljasokeria

1tl leivinjauhetta

260g vehnäjauhoja

väliin: hilloa

pinnalle: siro-sokeria

Sulata ja ruskista voita (kuva ohessa). Huomioi, että palaa helposti! Jäähdytä hetki ja sekoita sokerit voisulan joukkoon ja jäähdytä kunnolla. (Sokeri saa hieman sulaa joukkoon).

Yhdistä jauhot ja leivinjauhe. Sekoita nopeasti, vähän kerrallaan voi-sokeriseokseen. Painele taikinaa tiiviisti teelusikan pesään ja aseta pikkuleivät kupera puoli ylöspäin pellille. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia. 

Täytä jäähtyneet puolikkaat hillolla tai marmeladilla (itse täytin lemon-curdilla). Kierittele valmiit pikkuleivät sokerissa. (Pakasta.)

Sopivasti ruskea voi.

--

Noin muuten olen ollut järkyttävän ahkera, siksi blogihiljaisuus. Minullahan on todella alhainen verenpaine, viimeksi neuvolassa mitatessa oli 90/70. Noh, aloin juoda aamukahvia laiskotukseen. Toimii! Tein oman diagnoosin, että kahvi nostaa verenpainetta sen verran ettei koko ajan huimaa ja laiskota (kun huimaa, niin ei kyllä huvita kiipeillä ja tehdä mitään!). Totesin myös, että osasyy tähän minun sairasteluun on joku allergia, onneksi lääke auttaa.. Onneksi jotain saa syödä myös raskaana.

Olen tässä käsitöiden ohjella siivonnut koko talon (käsittämätöntä, minä!), pessyt ikkunat (käsittämätöntä edelleen!), pessyt kaikki keittiön kaappejen ovet (siis minä), raivannut neitisen lelut joka päivä (!), paistanut itse ruisleipää  ilman hiivaa juuresta (uutta), leiponut piirakoita, lusikkaleipiä, pitsaa, munkkeja, vaihtanut verhot.. Siis joka päivä joku nurkka on saanut kyytiä! Olen niin ylpeä itsestäni.

Raskaus kun ei sinänsä ole mikään tekosyy maata sohvalla ja syödä suklaata (olen tehnyt myös sitä), mutta monet sitä helposti sellaisena käyttävät. Itse olen saanut kärsiä nyt jo kipeistä supistuksista, mutta itseä kuunnellen olen ahkeroinut. Ja kyllä, olen myös levännyt.

--

Ensimmäinen versio Neitisen huoneesta, nyt menossa jo vähän erilainen järjestys.

Neitinen sai isojen tyttöjen sängyn pari viikkoa sitten. Ensin nukuttaminen vei kaksi tuntia.. Ja nyt onneksi muutamana iltana vain viidestä-kymmeneen minuuttia.. Yöllä kuuluu silloin tällöin itkua, vesi onneksi helpottaa ja pää menee tyynyyn lähes heti. Aamuyöllä Neitinen on herännyt ja tullut suoraan meidän makkariin, olen sitten ottanut hänet viereen nukkumaan (ihanan kamalaa). Aamulla on mukavaa möhniä yhdessä isossa sängyssä ja herätä rauhassa.

Neitinen on vuorostaan sairas. Hän tekee hampaita. Kaikki kulmahamaat pullottavat, voi raukkaa. Hän onkin joka ilta kävellyt TODELLA aikaiseen meidän huoneeseen nukkumaan. Ei kehtaa sairasta lasta kieltää. Antaa nukkua vieressä nyt, mieluummin terveenä yritän omaan sänkyyn kiikuttaa takaisin. Pari yötä meni jo ennen tätä sairastelua, että Neitinen heräsi ihan omasta sängystä. Aika aikansa kutakin- toivottavasti.